Kaupan yritykset joutuvat maksamaan arvonlisäveroa vaatteita ja jalkineita lahjoittaessaan, mikä tekee lahjoittamisesta hankalaa ja kallista. Kaupalle epäkurantin varaston lahjoittaminen tarvitseville on niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta kuitenkin paras vaihtoehto silloin, kun yritys syystä tai toisesta haluaa luopua hyväkuntoisista tuotteista. Lahjoittamisen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja yksinkertaista, eikä sitä pitäisi lainsäädännöllä hankaloittaa.
Yksi keino kiertotalouden tukemiseen kaupan alalla on kannustaa kauppoja lahjoittamaan myymättä jääneet sekä esittelykappaleina toimineet hyväkuntoiset vaatteet ja jalkineet hyväntekeväisyyteen. Kaupan ala on voimakkaasti sitoutunut ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun ja ympäristön huomiointiin liiketoiminnassa. Jotta ympäristötavoitteisiin voidaan päästä ja kiertotalouden toteutumista tukea, täytyy lainsäädännön olla mahdollisimman yksinkertaista. Nykytilanteessa verotus kuitenkin asettaa lahjoituksille taloudellisen kynnyksen.
”Tällä hetkellä kaupan on suoritettava vaatteiden ja jalkineiden lahjoituksista arvonlisäveroa yleisen 24 prosentin arvonlisäverokannan mukaisesti. Tämä ei tietenkään kannusta kauppoja lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen”, Kaupan liiton veroasiantuntija Toni Jääskeläinen toteaa.
”Nykyinen lainsäädäntö ohjaa kauppoja väärään suuntaan, kun esimerkiksi vaatteiden ja jalkineiden tuhoamisesta ei synny mitään veroseuraamusta”, Jääskeläinen vertaa.
Vaatelahjoitusten verottomuus on Jääskeläisen mukaan mahdollista toteuttaa Suomessa kahdellakin tavalla: joko täsmentämällä arvonlisäverolain tulkintaa tai muuttamalla arvonlisäverolakia.
Lain tulkintaa voitaisiin täsmentää siten, että myymättä jääneiden tai mallikappaleina toimineiden vaatteiden ja jalkineiden arvo olisi kaupalle myös verottajan silmissä nolla tai negatiivinen, jota se käytännössä kaupallekin on. Tällöin lahjoituksesta ei tulisi arvonlisäveroa suoritettavaksi, ja kauppa itse arvioisi, mikä vaatteiden ja jalkineiden arvo lahjoitushetkellä on.
”Kauppa itse on paras asiantuntija arvioimaan, onko tuotteella käytännössä arvoa vai ei. Vaatteen arvo muuttuu negatiiviseksi, kun sen ainoa funktio on viedä varastotilaa – pahimmillaan todella kalliissa keskustaneliöissä”, Jääskeläinen sanoo.
Toisessa vaihtoehdossa lahjoituksen verottomuus voitaisiin toteuttaa lisäämällä arvonlisäverolakiin maininta siitä, että tavaran omaan käyttöön ottamisesta ei suoriteta veroa, kun elinkeinonharjoittaja lahjoittaa tavaran hyväntekeväisyyteen.
Verotuotto nytkin pientä
”Muutoksen vaikutukset Suomen verotuloihin olisivat kosmeettisia”, Jääskeläinen kuvaa. Verotuloja ei nykytilanteessa juuri synny, koska maksullinen lahjoittaminen ei houkuta kauppoja.
”Vaatteiden ja jalkineiden lahjoitus on tällä hetkellä varsin pienimuotoista toimintaa kaupoille”, vahvistaa Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.
Suomessa myydään vuosittain noin 184 miljoonaa vaatetta ja 19 miljoonaa paria kenkiä. Lahjoituspotentiaalin osuus on Kankaanpään mukaan tästä alle puolen prosentin luokkaa; noin 30 000–300 000 kappaletta vaatteita ja noin 50 000 kenkäparia. Arvio perustuu Muoti- ja urheilukauppa ry:n jäsenyritysten keskuudessa tehtyyn selvitykseen.
Suurilta osin lahjoitettavat tavarat olisivat Kankaanpään mukaan esittelykappaleita ja myyntimallistoja, jotka eivät koskaan ole kuluttajamyynnissä olleetkaan. Pienempi osuus on vähittäiskaupassa myymättä jäänyttä tavaraa.
“Totta kai yritykset pyrkivät nollahävikkiin, mutta kun lahjoituspotentiaalia kuitenkin eri syistä syntyy, olisi tuotteiden edullinen ja vaivaton lahjoittaminen kaikkein vastuullisin vaihtoehto”, sanoo Kankaanpää.
Sujuvat käytännöt ohjaavat kauppoja vastuullisuuteen
Lahjoitusten arvonlisäverokäytäntö vaihtelee EU-maittain – tosin joissain verottomat lahjoitukset sallivissa maissa lahjoitusten kynnys on nostettu kaupalle kohtuuttoman korkeaksi hallinnollisin raportointivelvoittein.
Jääskeläinen korostaa, ettei samaa virhettä pidä Suomessa tehdä, vaan toteutuessaan verottoman lahjoittamisen tulisi olla kaikin tavoin helppoa, jotta kaupan yritykset lähtisivät aktiivisemmin lahjoittamaan.
”Tuotteiden lahjoittaminen eteenpäin olisi kaupan toimijoille vaivaton keino toimia entistä vastuullisemmin silloin, kun tuotteet käyvät kaupoille tarpeettomiksi. Yrityksille pienestä teosta, lahjoituksesta, voisi vastaanottajalleen olla kuitenkin suuri hyöty, kun hyväkuntoiset tuotteet ohjattaisiin hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta niitä tarvitseville”, Jääskeläinen päättää.
Lisätietoja:
Toni Jääskeläinen, veroasiantuntija, Kaupan liitto, p. 050 533 0619, toni.jaaskelainen@kauppa.fi
Veli-Matti Kankaanpää, toimitusjohtaja, Muoti- ja urheilukauppa ry, p. 0400 600 037,
