Vaatejätteen keräys ei ole ongelma, mutta säädösohjattu pakollinen keruujärjestelmä saattaisi vaarantaa jo toimivat, taloudellisesti kannattavat, vapaaehtoiset järjestelmät. Säädösohjattu tekstiilijätteen keräys merkitsisi noin neljän prosentin kuluttajahintojen nousua.
Säädösohjattu vaatejätteen keräys Euroopan unionin alueella ei ole ratkaisu globaalissa markkinataloudessa, jossa tekstiili- ja vaatevalmistus on keskittynyt Kaukoitään.
Keruun kustannusten lisäksi kuluttajahinnoissa maksettaisiin myös jälleenvientikustannukset sinne, missä kangas- ja vaatetuotanto tulevaisuudessakin sijaitsee. Tekstiili- ja muotialat TMA ry:n mielestä koko järjestelmän tulee pyöriä markkinaehtoisesti ja kannattavasti ilman veronomaisia maksuja kuluttajalta.
”Rajat ylittävä verkkokauppa on Euroopan unionissa jätetty tuottajavastuun ulkopuolelle kaikkien tuottajavastuun alaisten jätteiden osalta. Vaatteiden tuottajavastuun ja erilliskeräyksen kustannus olisi Suomessa noin 100-200 miljoonaa euroa, mikä merkitsisi noin neljän prosentin korotusta kuluttajahintoihin. Jos velvoitteet eivät koskisi etäkauppaa, saisivat ulkomaiset vaatteiden verkkokaupat kilpailuedun”, toteaa TMA:n toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää.
Vaatejätteen keruujärjestelmien kautta saadaan nykyisin enemmän kuituraaka-ainetta talteen kuin mitä voidaan hyödyntää. Suomessa vaatejätteistä kerätään vuosittain noin 8 %, joista Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan 1,6 % uudelleen käytettiin Suomessa. Euroopan unionissa vaatejätteestä käytetään uudelleen vaatteina 2 %, viedään kehitysmaihin 6 % ja 10 % käytetään kuituraaka-aineena lähes kokonaan muuhun kuin vaatekäyttöön laatusyiden vuoksi. Materiaalin hyödyntäminen ei ole kasvanut keruun myötä.
”Osa vaatekaupoista ottaa vastaa käytettyjä vaatteita. Kokemukset kuitenkin osoittavat, että kuluttajalle on helpompi käyttää jo olemassa olevia keräysastioita. Myymäläkeruu on myös kallista ja tilaa vievää. Kauppakeruun tulee säilyä osana vapaaehtoista kannattavaa kierrätystä”, vahvistaa Kankaanpää.
Suomessa, kuten muissakin EU maissa, on käynnissä lupaavia tutkimuksia vaatejätteen hyödyntämisestä kannattavasti. Tekstiilijätteen hyötykäyttöä rajoittaa kuitujen ominaisuudet, kuitujen mekaaninen kuluminen käytössä ja sekoitekuitujen käyttö. Kierrätyskuiduista valmistetuille tuotteille on toistaiseksi rajalliset käyttökohteet ja markkinat, joten tekstiilijätteestä palautuu käyttöön vain pieni osa.
Ratkaisut, joilla koko käytönjälkeinen tekstiilijäte voitaisiin hyödyntää, ovat toistaiseksi kokeiluasteella. Todennäköisesti kaiken tekstiilijätteen kierrättäminen vaatisi usean maan yhteisen kierrätyslaitoksen, jotta kierrätettävän materiaalin määrä olisi jatkuvasti riittävä ja käsittely taloudellisesti kannattavaa.
Lisätietoja: Toimitusjohtaja Velimatti Kankaanpää, Tekstiili- ja muotialat TMA, 0400-600 037
